... eli Elämisen taidon (R.W.Emerson: The Conduct of Life, 1860) suomennoksen tutkailua ...
keskiviikko 15. helmikuuta 2012
9.2. Vauraus (Wealth)
Ajattelen toisinaan: olisipa minulla omanlaistani musiikkia – voisinpa asua suuressa kaupungissa ja tietää, mihin mennä aina kun kaipaisin musiikillisten aaltojen puhdistavuutta ja ylitsevuotavuutta, niiden jalostavuutta ja lääkitsevyyttä.
>> Näkemykseni mukaan Emersonin esseet, myös ELÄMISEN TAIDOSSA, voidaan ymmärtää paitsi toistensa vastavoimiksi myös käsitteellisiksi edellytyksiksi. Esimerkkejä: ei voi olla sivistystä, ellei ole hyvää käytöstä, ja edelleen korkea sivistys tekee mahdolliseksi entistä sivistyneemmän käytöksen. Samoin tarvitaan vaurautta, jotta ihminen voi vaalia hengenlahjojaan – vapautta, voimaa ja sivistystä – onhan vauraus ikään kuin materiaalinen vastine sille, että ihminen voi Emersonin ihanteen mukaisesti rakastaa kaikkea, ammentaa mahdollisimman laajalti erilaisista luonnon ja sivistyksen varannoista.
Nykyaikainen sosialismi on saanut aikaan paljon hyvää panemalla ihmiskunnan miettimään, kuinka määrätyistä sivistävistä eduista, joista nykyään nauttivat vain äveriäät, voisivat nauttia kaikki – kuinka esimerkiksi tieteiden ja taiteiden keinot ja menetelmät voitaisiin tuoda kaikkien ulottuville. Monia hyviä ylellisyystavaroita voivat omistaa vain harvat. Jokainen toivoo näkevänsä Saturnuksen renkaat, Jupiterin ja Marsin kiertolaiset, kuun vuoret ja kraatterit – mutta miten harva pystyykään hankkimaan kaukoputken! Heistäkään tuskin kukaan haluaa vaivoikseen sen kunnossapitämistä ja esittelemistä. Sama koskee sähkökojeita ja kemianlaitteita ja monia muita vastaavia asioita. Jokaisella voi olla tilaisuus tutkia kirjoja, joita hän ei välitä omistaa, kuten tietosanakirjoja, sanakirjoja, luetteloita, meri- ja maastokarttoja ja julkisia asiakirjoja: myös kuvia linnuista, nisäkkäistä, kaloista, simpukoista, puista, kukista, joiden nimet hän tahtoo tietää.
Vastaanottavaiselle mielelle kuvataiteilla on jalostava vaikutus, joka on yhtä myönteinen kuin musiikilla, eikä vastaavaa saa mistään muualta. Vaan valmistuskustannustensa lisäksi kuvista, kaiverruksista, patsaista ja valoksista koituu kuluja gallerioille ja näyttelyiden järjestäjille. Ihmiset pääsevät kokemaan taideteoksia vain harvoin, ja niiden arvo kohoaakin siitä, että niistä voivat nauttia monet. Kreikan kaupungeissa pidettiin häväistyksenä, jos joku tekeytyi omistamaan taideteoksen, joka kuului kaikille sen näkeville.
>> Kun vaurautta on kylliksi, ei sen Emersonin toiveen mukaisesti pitäisi johtaa ahneuteen ja itsekkyyteen, vaan pikemminkin siihen, että aiemmin vain muutamien ihmisten tai ihmisryhmien tavoitettavissa olevat hyödykkeet ja taiteet olisivat laajalti kaikkien tavoitettavissa. Tekniikan kehityksen sokaisema edistysusko sikseen; ehkäpä nykyään sittenkin turhan helposti unohdamme, kuinka nykyaikainen sivistys on tuonut käden ulottuville asioita, joista aiemmin ihminen olisi vain voinut haaveksia!
Englannin rautateiden hiljattaisessa rakennusurakassa oli mukana kaksi huomattavaa insinööriä. Herra Brunel oikaisi suoraan alkupisteestä loppupisteeseen vuorten lomitse, jokien poikki ja maanteiden yli. Hän veti reitin suoraan herttuakuntien halki talojen kellareiden ja ullakkoikkunoiden läpi ja saapui määränpäähänsä geometrikkojen suureksi mielihyväksi mutta yhtiönsä kustannukseksi. Stephenson sitä vastoin uskoi, että joki tietää reitin paremmin, seuraili laaksoaan yhtä huomiotta kuin oma Western Railroad -ratamme kulkee pitkin Westfieldjoen rantamia, ja se rakennustapa osoittautuikin turvallisimmaksi ja halvimmaksi. Bostonin suunnittelivat kuulemma lehmät. Huonompiakin maaston kartoittajia on nähty. Jokainen niittyjämme tarpova jalankulkija saa kiittää lehmiä parhaan polun raivaamisesta tiheikköön ja kukkuloille. Kulkijat ja intiaanit arvostavat biisonien reittejä, jotka ovat varmastikin helpoin mahdollinen kulkureitti vuorten yli.